Le finnois (en finnois : suomi) est une langue finno-ougrienne, de la branche fennique de la famille des langues ouraliennes, utilisant l'alphabet latin. Le finnois est parlé dans l'ensemble de la Finlande, à l'exclusion des îles Åland qui sont majoritairement suédophones. Il l'est également en Russie, dans la république autonome de Carélie, où il bénéficie d'un statut officiel. Le finnois compte au total 5 millions de locuteurs, il est la langue maternelle d'environ 91 % des Finlandais ; en Carélie russe, le nombre des locuteurs est d'environ 70 000. Dans un ensemble de communes finlandaises localisées dans le sud-ouest et l'ouest du pays, essentiellement sur le rivage de la mer Baltique, il est parlé en concurrence avec le suédois, souvent majoritaire dans ces zones.Le hassanya (الحسانية ou selon les transcriptions, hasaniyya, hassaniya, hassâniyya, hassānīya, assanya, etc.), également appelé hassani, arabe mauritanien, hassanien ou localement klâm hassân « parler des Banu Hassan », klâm el-bidhân « parler des Blancs », est un dialecte arabe parlé en Mauritanie, dans le sud du Maroc, dans le territoire du Sahara occidental revendiqué comme provinces du Sud par le Maroc, dans une partie du Sahara algérien, dans certaines zones du Sénégal[réf. nécessaire] , dans le nord et l’ouest-nord du Mali et dans l'ouest du Niger[réf. nécessaire] . Sur cette aire géographique étendue, il constitue la langue maternelle d’une population de type maure, d'origine arabe ou berbère arabisée. À l'origine dialecte des Bédouins des tribus arabes des Banu Hassan, il est fortement influencé par l'arabe littéral et, dans une moindre mesure, par le zenaga (langue berbère ancienne parlée en Mauritanie).

Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset. Suomessa suomen kieltä puhuu äidinkielenään 4,8 miljoonaa ja toisena kielenään 0,5 miljoonaa ihmistä. Suurimmat suomea puhuvat vähemmistöt ovat Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä. Suomen kieli on voimakkaasti taipuva, agglutinoiva kieli. Sanajärjestys on toissijainen, lauseenjäsenten perusjärjestys on subjekti–predikaatti–objekti ja määrite käy useimmiten pääsanansa edellä. Suomessa on kahdeksan vokaalia ja 13 konsonanttia, mikäli eräitä lainasanoissa esiintyviä äänteitä ei lueta mukaan. Suomen kieltä tutkiva Kielitieteen ala on fennistiikka.Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset. Suomessa suomen kieltä puhuu äidinkielenään 4,8 miljoonaa ja toisena kielenään 0,5 miljoonaa ihmistä. Suurimmat suomea puhuvat vähemmistöt ovat Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä. Suomen kieli on voimakkaasti taipuva, agglutinoiva kieli. Sanajärjestys on toissijainen, lauseenjäsenten perusjärjestys on subjekti–predikaatti–objekti ja määrite käy useimmiten pääsanansa edellä. Suomessa on kahdeksan vokaalia ja 13 konsonanttia, mikäli eräitä lainasanoissa esiintyviä äänteitä ei lueta mukaan. Suomen kielen kirjoittamiseen käytetään latinalaista kirjaimistoa, johon kuuluu yhteensä 29, joskus 31, kirjainta. Suomen kieltä tutkiva kielitieteen ala on fennistiikka.Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset. Suomessa suomen kieltä puhuu äidinkielenään 4,7 miljoonaa ja toisena kielenään 0,5 miljoonaa ihmistä, ja puhujamäärä on laskussa. Suurimmat suomea puhuvat vähemmistöt ovat Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä. Suomen kieli on voimakkaasti taipuva, agglutinoiva kieli. Sanajärjestys on toissijainen, lauseenjäsenten perusjärjestys on subjekti–predikaatti–objekti ja määrite käy useimmiten pääsanansa edellä. Suomessa on kahdeksan vokaalia ja 13 konsonanttia, mikäli eräitä lainasanoissa esiintyviä äänteitä ei lueta mukaan. Suomen kielen kirjoittamiseen käytetään latinalaista kirjaimistoa, johon kuuluu yhteensä 29, joskus 31, kirjainta. Suomen kieltä tutkiva kielitieteen ala on fennistiikka.Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset. Suomessa suomen kieltä puhuu äidinkielenään noin 4,7 miljoonaa ja toisena kielenään taas noin 0,5 miljoonaa ihmistä, ja puhujamäärä on laskussa. Suurimmat suomea puhuvat vähemmistöt ovat Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä. Suomen kieli on voimakkaasti taipuva, agglutinoiva kieli. Sanajärjestys on toissijainen, lauseenjäsenten perusjärjestys on subjekti–predikaatti–objekti ja määrite käy useimmiten pääsanansa edellä. Suomessa on kahdeksan vokaalia ja 13 konsonanttia, mikäli eräitä lainasanoissa esiintyviä äänteitä ei lueta mukaan. Suomen kielen kirjoittamiseen käytetään latinalaista kirjaimistoa, johon kuuluu yhteensä 29, joskus 31, kirjainta. Suomen kieltä tutkiva kielitieteen ala on fennistiikka.

Article premier de la Déclaration universelle des droits de l'homme (voir le texte en français) : 1. artikla. Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.Sa’aadat Ëwwël mën saʼaadët linsaan : graaytu. Wë li gra yëḥraar wë yënḥallu ʼayniih. Wë yëšuuv ṭriig tëḍmënlu ël ḥayaat wë tëʼarvu bil vaayit wël mustaqbël. Wël li bëyn ël gaari wël maahu gaari huwwë li bëyn, ëʼmë wë ëŝŝaayiv. Hiyyë xiyaar li yëṣbaḥ ŝoor hë wullaadëm walla yëssed bë, hiyyë ël graayat. Nwaṣṣi raasi kum ʼiliihë wë ndihu ʼiliihë tërkët kum wë mŝu ntuumë gëddaan hum.

• braille scandinave
• alphabet arabe
• alphabet latin
• écriture latine